| Etusivu | English | Russian |
Variskivi ja Serdobolin maantien kivi |
Akateemikko Ozeretskovski, joka matkusti vuonna 1785 Laatokan ympäri,
kertoo seuraavaa: "Kiven ovat asettaneet tälle
paikalle ihmiskädet, se on ilmiselvää, koska ympäristössä ei ole muita
kiviä, se on siinä yksin ja sitä paitsi siihen on hakattu kirjaimia,
jotka tarkoittavat vuosilukua." Variskiveä ja siihen hakattuja
kirjaimia esittävä piirros julkaistiin kirjassa Akateemikko
Ozeretskovskin matkakirjeitä Laatokalta ja Ääniseltä sekä
Ilmajärveltä (Venäjän Keisarillinen Tiedeakatemia, 1812).
Ozeretskovskin keräämien kansantarinoiden mukaan Variskivi toimi
rajakivenä Venäjän ja Ruotsin välisellä rajalla, mutta ei tiedetä,
mistä se oli nimensä saanut. Ozeretskovskin aikana kivi oli Serdobolin
ja Aunuksen kihlakuntien välisellä rajalla.
Sitä vastoin eversti A.P.Andrejev tekemässään Laatokan
hydrograafisesa kuvauksessa (Pietari 1875: 27, 28) vastustaa yllä
mainittua akateemikko Ozeretskovskin ajatusta ja väittää, että
Variskiveen hakatut merkit ovat vain paikallisten asukkaiden
tekemiä merkkejä. "Nykyään kivessä on hyvin vähän Ozeretskovskin
kuvaamia merkkejä, mutta kiven pohjoispuolella näkyvät selvästi
numerot 1761 ja muissa paikoissa ja kulmissa on useita
epäjärjestyksessä olevia merkkejä. Jos oletetaan, että numerot 1761
tarkoittavat vuosilukua, jolloin merkit tehtiin, niin voidaan ilman
muuta väittää, että oltuaan vedessä yli sata vuotta kivi ei ole
vahingoittunut; jää, rantatyrskyt ja hiekka sekä muut sääolosuhteet
eivät ole siihen vaikuttaneet, vaikka kivi koostuukin suurelta
osaltaan piidioksidista; vain kiven koko ja nimenomaan korkeus on
pienempi kuin Ozeretskovskin kuvaama, nimittäin sen pituus
on 2 syliä, leveys 1 syli, korkeus vedenpinnasta mitattuna on 2
arsinaa1. Variskivi ei itse asiassa ole Suomen ja Aunuksen läänin
rajalla, vaan puolen virstan päässä itään päin. Tämä kivi on
oikeastaan rantagraniittimuodostumien rajana, koska kivestä itään
päin ei enää tavata graniittiesiintymiä eikä edes suuria graniittipaaseja: on
pelkkää hiekkaa ja mukulakiviä."
Koska herrojen Ozeretskovskin ja Andrejevin antamat Variskiven kuvaukset
olivat ristiriitaisia, Aunuksen läänin tilastokomitean
puheenjohtajan ja Aunuksen läänin päällikön G. Grigorjevin käskystä
viime vuonna kuvattiin Variskivi ja siinä olevat merkit oikeassa
koossa. Kun uusi kuva ja Ozeretskovskin kuva verrattiin toisiinsa,
huomattiin, että viimeksi mainitussa vuosilukua tarkoittavien merkkien
yläraja on epätarkka. Uudessa kuvassa on helppo lukea tuo kirjoitus:
![]() Näin ollen kiveen on hakattu vuosiluku 7126 - 1618 eikä 1761, kuten hra Andrejev väittää. Mitä tulee herrojen Ozeretskovskin ja Andrejevin mielipiteisiin Variskiveen hakattujen kirjoitusten merkityksestä, niin historiallisten asiakirjojen mukaan Variskivi on todellakin ollut rajakivenä, joka asetettiin merkitsemään Aunuksen kihlakunnan ja nykyisen Suomen välistä rajaa. Erottaakseen Ruotsin alueen Venäjästä Stolbovan rauhan 1617 mukaisesti Ruotsin ja Venäjän "täysivaltaiset lähettiläät kokoontuivat Laatokan rannalle Variskiven viereen 25. lokakuuta 7126 (1618) Karjalan kihlakunnan Solomannin pogostan ja Novgorodin kihlakunnan Aunuksen pogostan välille." Rajan vetämistä koskevassa asiakirjassa on seuraava merkintä2: "Molempien puolien rajat on vedetty oikein, on tarkastettu ja merkitty oikeudenmukaisesti, niin kuin ennen vanhaan on ollut tapana. Rajakivet on paikoilleen asetettu, ja Venäjän valtakunnan Suuren Hallitsijan ja Tsaarin puolelta kiveen on merkitty ristit ja Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuninkaan puolelta kiveen on hakattu kruunut, muihin paikkoihin rajaa on kaivettu hautoja ja täytetty ne hiilillä. Raja Karjalan kihlakunnan Solomannin pogostan ja Novgorodin kihlakunnan Aunuksen pogostan välillä alkaa Laatokan järveltä Variskiveltä, johon on samoin tehty rajamerkit - risti ympyrässä ja kruunuja ja vuosiluku." Näin ollen Variskivi oli Stolbovan rauhan mukaisen Ruotsin ja Venäjän välisen rajan alkupäässä. Kiveen hakatut vuosi ja kuukausi ovat ne samat, jotka mainitaan asiakirjassa, mutta päivämäärä on toinen: 25:nnen asemesta on 26:s. Venäläinen merkki - risti ympyrässä - on myös säilynyt, mutta ruotsalaiset kruunut ovat hävinneet. Toinen samantyyppinen kivi sijaitsee Serdobolin maantien vieressä, Aunuksen ujestin Raja-Kondushin kylään ja Virdilän tulliaseman välillä Suomen puolella. Tämä kivi merkitsi epäilemättä rajalähettiläiden vuonna 1618 vetämää rajaa. Tähän kiveen on hakattu Ruotsin kruunua esittäviä merkkejä ja vieraskielisiä kirjaimia. Epäilyjä herättää vain vuosiluvun merkitseminen. Nykyisen kuvan mukaan vuosiluku on 1761 eikä Stolbovan rauhan solmimisen ja pian sen jälkeen rajan merkitsemisen vuosi 1617. Voidaan olettaa, että vuosiluku on kuvattaessa tulkittu väärin: 1617 asemesta on kuvattu 1761. Seuraavaksi tästä kivestä puuttuu venäläinen merkki - ympyrässä oleva risti. Ehkä rajalähettiläiden rajakiviä koskevat väitteet on ymmärrettävä siten, että kiviä oli kaksi, ja toisessa (Variskivessä) oli vain venäläisiä merkkejä, kun taas toisessa (Raja-Kondushin kylän ja Virdilän tulliaseman välillä) vain ruotsalaisia: näin kivet täydentävät toisiaan. Aunuksen läänin tilastokomitean sihteeri A.Ivanov
|