heninen.net
heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Ajankohtaista    Tämä päivä historiassa

Tietoja Karjalan hallinnollista ja alueellista jakoa koskevista muutoksista


.  .  .

Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi 31.3.1940 lain Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan (ASNT) muuttamisesta Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi (KSSNT). KSSNT:aan liitettiin suurin osa alueesta, joka siirtyi Suomelta Neuvostoliiton hallintaan 12.3.1940 solmitun rauhansopimuksen mukaisesti: Karjalan kannas, Laatokan läntinen ja pohjoinen rannikko, läntisen Kantalahden alue, joukko Suomenlahden saaria. KSSNT:n korkeimman neuvoston 9.7.1940 hyväksymän lain mukaisesti uudelle alueelle muodostettiin 7 hallinnollista piiriä: Viipurin, Käkisalmen, Kurkijoen, Pitkärannan, Sortavalan, Suojärven ja Jääsken piirit; KSSNT:n korkeimman neuvoston puhemiehistön 27.7.1940 hyväksymän asetuksen mukaisesti Kiestingin piiriin muodostettiin kolme uutta kylähallintoa: Alakurtin, Kairalan ja Kuolajärven kylähallinnot.

Seuraavien vuosien aikana KSSNT:n hallinnollis-alueellista jakoa muutettiin olennaisesti. Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön 24.11.1944 hyväksymän asetuksen mukaisesti Viipurin, Käkisalmen ja Jääsken piirit liitettiin Leningradin alueeseen.

.  .  .

Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön 24.2.1955 hyväksymän asetuksen mukaisesti Kiestingin piirin Alakurtin kylähallinto liitettiin Muurmanin alueen Kantalahden piiriin.

.  .  .

Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi 16.7.1956 lain Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan muuttamisesta Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi (KASNT) ja sen liittämisestä Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan (VFSNT). Hyväksyessään tämän lain Neuvostoliiton korkein neuvosto otti huomioon tasavallan väestön kansallisuusrakenteessa tapahtuneet muutokset, yhtenäisen talouden, Karjalan ja VFSNT:n väliset tiiviit taloudelliset ja kulttuurisuhteet sekä tasavallan työtätekevien toiveet.

Muutoksen jälkeen jatkuivat tasavallan hallinnollis-alueellisen jaon kehittäminen ja piirien vahvistaminen. Vuonna 1957 lakkautettiin Pitkärannan (alue liitettiin Sortavalan ja Aunuksen piireihin) ja Petrovskin piirit (alue liitettiin Suojärven ja Kontupohjan piireihin). Vuonna 1958 lakkautettiin Kurkijoen piiri (alue liitettiin Sortavalan piiriin).

  .  .

NKP:n keskuskomitean marraskuun 1962 täysistunnon päätösten mukaisesti Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön 1.2.1963 hyväksymän asetuksen perusteella otettiin käyttöön uusi hallinnollinen jako ja luotiin 6 teollisuuspiiriä: Sorokka, Kemi, Kontupohja, Puutoinen, Sekee, Suojärvi ja 4 kyläpiiriä: Karhumäki, Aunus, Laatokanranta ja Äänisenranta.

Vuonna 1965 teollisuus- ja kyläpiirit muutettiin Karjalan ASNT:n piireiksi. ...Laatokanranta piirin nimi muutettiin Sortavalan piiriksi, jonka keskuksena oli Sortavala.

.  .  .

Vuonna 1966 tasavallan alueelle muodostettiin uusia piirejä: ...Pitkäranta (siihen kuuluivat seuraavat työläisasutuskeskukset: Impilahti, Läskelä, Salmi, Harlu, Räimälän kylähallinto)...

.  .  .

Sortavalan piiri lakkautettiin vuonna 1970. Tähän liittyen Valamon ja Värtsilän työläisasutuskeskukset sekä Ojavoisen, Prigorodnyin, Rautakankaan ja Ruskealan kylähallinnot siirrettiin Sortavalan työtätekevien edustajien kaupunkineuvoston hallinnolliseen alaisuuteen. Lahdenpohjan kaupunki, Elisenvaaran työläisasutuskeskus sekä Kurkijoen, Lahdenpohjan ja Raivattalan kylähallinnot liitettiin uudelleen perustettuun Lahdenpohjan piiriin. Vuonna 1972 Helylän asutuskeskus irrotettiin Sortavalan kaupungista ja muodostettiin Helylän työläisasutuskeskus, joka kuului hallinnollisesti Sortavalan kaupunkineuvoston alaisuuteen.

.  .  .

Täten vuoden 1974 loppuun mennessä Karjalan ASNT koostui 15 hallinnollisesta piiristä: Sorokka, Kalevala, Kemi, Kontupohja, Lahdenpohja, Louhi, Karhumäki, Mujejärvi, Aunus, Pitkäranta, Äänisenranta, Prääsä, Puutoinen, Sekee, Suojärvi.

.  .  .


1975

Suomennos Susanna Rossi, 2006

© 1997–2016
Lähetä viesti Antti Hänniselle