Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta oli olemassa SNTL:n osana 31. maalikuuta 1940 – 16. kesäkuuta 1956.

KSSNT muodostettiin Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan liitettiin suurin osan talvisodan jälkeen Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista.

KSSNT:stä tuli kahdestoista SNTL:n neuvostotasavalta (sekä Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Kazahstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Turkmenistanin, Ukrainan, Uzbekistanin ja Valko-Venäjän sosialistiset neuvostotasavallat).

Elokuussa 1940, Baltian maiden ja Bessarabian anneksoimisen jälkeen, SNTL:iin liitettiin Eestin, Latvian, Liettuan ja Moldovan sosialistiset neuvostotasavallat. SNTL koostui viisitoista Sosialististen neuvostotasavaltojen 16. heinäkuuta 1956 asti.

26. kesäkuuta 1946 – 12. syyskuuta 1956 SNTL:n vaakunassa oli nauha jossa sisälti suomenkielinen tunnuslause «Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!».

Neuvostoliiton setelit vuodelta 1947 (samana vuonna 1947 painos) sisälsivät myös suomenkielisiä nimellisarvoja. Esimerkiksi, «yksi rupla» tai «viisikymmntä ruplaa».

KSSNT:lla oli oma lippu, vaakuna ja valtiohymni. KSSNT:n pääkaupunki oli Petroskoi.

KSSNT:n korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana 9. kesäkuuta 1940 – 16. kesäkuuta 1956 oli Otto Ville Kuusinen.

Vuonna 1941–1944 suurimman osan KSSNT:n aluetta (mukaan lukien pääkaupunki Petroskoi) ollessa suomalais-ja saksalaisjoukkojen miehittämänä. KSSNT:n väliaikainen pääkaupunki oli Belomorsk.

24. marraskuuta 1944 KSSNT:lle kuuluva Karjalan Kannaksen osa (mukaan lukien Viipurin ja Käkisalmen kaupungit) liitettiin osaksi VSFNT:n Leningradin aluetta.

24. helmikuuta 1955 Alakurtin kylähallinnon alue liitettiin osaksi VSFNT:n Murmanskin aluetta.

16. heinäkuuta 1956 KSSNT palautettiin takaisin VSFNT:aan kuuluvaksi Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.